Tiistaina takaisin kouluun. Tätä on odotettu. Ollut kamala ikävä kaikkia !

Kesäloma meni kamalan nopeasti ja siinä ehtikin tapahtua kaiken näköistä... Paras mitä jäi käteen on tuo minun kihlattuni. Kyllä, menimme kihloihin. Ensimmäinen homma kun pääsen kouluun pajalle, niin sormusten tekoon. Aikaistako ? Ei kiinnosta :)

Mutta minne se kesä sitten menikään ? Mitään erityistä ei tullut tehtyä. Se vaan meni. Juu ehkä niitä "kohokohtia" on jäänyt; ns. päättärit, juhannus oli ihanin ikinä ja tietenkin kun kultani kosi.

JA sitten.. miten voin ? Vastaus on yksinkertaisesti että loistavasti. Menneisyys ei enää kummittele. Taino, niin pahasti. Osaan taas hillitä itseäni ikävissä tilanteissa. Ja luulempa että tämä kaikki johtuu vaan siitä, että lopetin mielialalääkkeiden syönnin. Se oli selvästi oikea päätös. No, tottakai minua pelottaa, että masennukseni uusiutuu, mutta se on sitten sen ajan murhe. Siihen asti nautin joka hetkestä.

Jännä miten toisen ihmisen tuleminen elämään voi muuttaa niin paljon. 2-3kk sitten olin nuoriso psykiatrian suljetulla osastolla ja minua pidettiin itsetuhoisena, nyt, olen niin täynnä voimaa ja toisinaan tuntuu ettei mikään voi mennä pieleen, tai vaikka menisikin, pääsen siitä yli.

Vielä 4kk ja 10 päivää ja olen 18 ! Pitäisi alkaa suunnitella sitä tatuointia..

~~Escape kuittaa !